3. Pantheon
Pantheon – Rooman antiikin parhaiten säilynyt muistomerkki – on huomattavan ehjä 2000 vuoden ajan. Näin siitä huolimatta, että paavi Gregorius III poisti kullatut pronssiset kattotiilet, ja paavi Urban VIII määräsi pronssikaton riisuttavaksi ja sulatettavaksi heittämään katoksen alttarin yli Pietarinkirkossa ja tykkejä Castel Sant’Angelolle.
Pantheon rakennettiin uudelleen tulipalovaurioiden jälkeen vuonna 80, ja tuloksena oleva tiilityö osoittaa roomalaisten rakentajien poikkeuksellisen korkean teknisen hallinnan. Sen 43-metrinen kupoli, roomalaisen sisustusarkkitehtuurin korkein saavutus, roikkuu ripustettuna ilman näkyviä tukia – nämä ovat hyvin piilossa seinien sisällä – ja sen yhdeksän metrin keskiaukko on rakennuksen ainoa valonlähde.
Sisustuksen harmoninen vaikutus johtuu sen mittasuhteista: korkeus on sama kuin halkaisija. Vaikka ensimmäiset kristityt keisarit kielsivät käyttämästä tätä pakanallista temppeliä palvontaan, vuonna 609 paavi Boniface IV omisti sen Neitsyelle ja kaikille kristityille marttyyreille, ja siitä lähtien siitä on tullut Italialaisten kuninkaiden hautapaikka (Victor Emmanuel II on oikealla toisella kapealla) ja muille kuuluisille italialaisille, mukaan lukien taidemaalari Raphael.
4. Roomalainen foorumi
Kävely foorumin läpi, nyt keskellä sykkivää modernia kaupunkia, on kuin astuisi takaisin kaksi vuosituhatta muinaisen Rooman sydämeen. Vaikka se, mikä selviää tästä Roomalaisen elämän ja hallituksen keskuksesta, osoittaa vain pienen osan sen alkuperäisestä loistosta, seisovat ja kaatuneet sarakkeet, sen voittoisat kaaret ja sen muurien jäännökset tekevät edelleen vaikutuksen, varsinkin kun otetaan huomioon, että vuosisatojen ajan foorumin historia oli Rooman valtakunnan ja länsimaiden historia.
Roomalainen poliittinen ja uskonnollinen elämä keskittyi tänne yhdessä tuomioistuinten, markkinoiden ja kohtaamispaikkojen kanssa. Seitsemännen vuosisadan jälkeen rakennukset tuhoutuivat, ja kirkot ja linnoitukset rakennettiin muinaisten jäänteiden keskelle. Sen kiviä louhittiin muista rakennuksista, ja vasta 1700- ja 1800-luvuilla järjestelmälliset kaivaukset toivat muinaiset rakennukset esiin 10 metrin maan ja raunioiden alta.